Kommentit 2005 Kommentit 2006 Kommentit 2007q1 Kommentit 2007q2 Kommentit 2007q3 Kommentit 2007q4 Kommentit 2008q1 Kommentit 2008q2 Kommentit 2008q3 Kommentit 2008q4 Kommentit 2009q1 Kommentit 2009q2 Kommentit2009q3 Kommentit2010q4 Kommentit 2010q1 Kommentit 2011 Kommentit 2012 Kommentit 2013 Kommentit 2016 Kommentit 2017 Kommentit 2018 Kommentit 2019 Kommentit 2020
Tim Sparv ja Joona Toivio 11.06.2021
Tim Sparv lopettaa upean uransa
Vuoden 2021 aikuisten EM-kisat eivät olleet ensimmäiset arvokisat, joissa Markku Kanerva valmensi ja Sparv toimi Suomen kipparina. Kaksikko oli tehnyt saman tempun nuorten maajoukkuetasolla jo vuonna 2009, jolloin pelatuissa alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa Sparv teki Suomen ainoan maalin kisojen avausottelussa Englantia vastaan. Aikuisten maajoukkueen rinkiin Sparv oli nostettu jo edeltävän talven harjoitusmaaotteluissa, ja saman vuoden syksyllä Sparv debytoi myös karsintapeleissä kotiottelussa Walesia vastaan. Mixu Paatelaisen päävalmentajakauden alussa 2011 Sparv vakiinnutti paikkansa maajoukkueen avauskokoonpanossa, ja siitä lähtien hän on pysynyt Huuhkaja-avausten vakionimenä lähes aina kunnossa ollessaan. Sparvista tehtiin Niklas Moisanderin varakapteeni vuonna 2015, ja varsinaiseksi kapteeniksi hän nousi 2017, kun Moisander lopetti maajoukkueuransa ja vanha U21-valmentaja Kanerva pääsi aloittamaan ensimmäiset kokonaiset karsintansa aikuisten maajoukkueen päävalmentajana. Kanervan ja Sparvin johdolla menestys olikin hyvää. Suomi voitti Nations League C:n lohkonsa 2018, sai suoran kisapaikan EM-karsinnoista 2019, sijoittui Nations League B:n lohkossaan kakkoseksi Walesin takana 2020 ja karsiutui niukasti EM-kisojen neljännesvälieristä 2021. Puolustavana pelaajana Sparv ei välttämättä kerännyt aina suurimpia otsikoita, mutta hänen merkityksestään maajoukkueelle kertoo hieman kenties tilasto, jonka mukaan Huuhkajat ei voittanut syyskuun 2011 ja lokakuun 2019 välillä yhtään kilpailullista ottelua, jossa Sparv ei ollut kentällä. Seuratasolla Sparv aloitti junioriuransa pohjanmaalaisessa Norrvalla FF:ssä, josta hän siirtyi englantilaisen Southamptonin akatemiaan vain 16-vuotiaana. Sparvin akatemiajoukkueessa pelasi monia tulevia Valioliigapelaajia Theo Walcottista Gareth Baleen, mutta Sparvin oma ura aikuisten tasolla käynnistyi ruotsalaisessa Halmstadissa. Lyhyen VPS-lainan jälkeen Sparv murtautui Allsvenskanissa avauskokoonpanoon pysyvästi syksyllä 2008, ja hyvän kauden 2009 johdosta FC Groningen hankki Sparvin Hollantiin kaudeksi 2010. Kolmen Groningen-vuoden jälkeen Sparvin tie kävi 2. Bundesliigassa pelanneen Greuther Fürthin kautta tanskalaiseen Midtjyllandiin kaudeksi 2014. Tieteeseen ja tilastoanalyysiin skouttaamisensa perustanut seura kiinnostui Sparvista, koska suomalaisen joukkueet saivat keskimäärin enemmän pisteitä aina hänen ollessaan kentällä. Midtjyllandissa Sparv ottikin paikkansa kentältä välittömästi. Syksyllä 2015 Midtjylland pääsi Eurooppa-liigan lohkostaan jatkoon kohdaten pudotuspeleissä, ja samana vuonna Sparv pokkasi myös Vuoden jalkapalloilijan palkinnon. Eurooppa-liigan pudotuspeleissä Sparv debytoi kapteenina myös Midtjyllandissa, kun vastaan asettui pudotuspeleissä Manchester United. Tanskassa uran kohokohdiksi nousivat lopulta maan mestaruus 2018 ja Tanskan cupin voitto 2019. Tanskasta Sparv siirtyi Kreikan liigassa pelanneeseen AEL:n kesällä 2020. Seikkailu Kreikassa oli täynnä tapahtumia, mutta EM-kisojen jälkeen edessä oli siirto HJK:hon. Rikkonainen syksy 2021 ja samalla Sparvin pitkä pelaajaura päättyivät lopulta onnellisesti pokaalin nostoon ja Suomen mestaruuteen. Sparv on kärsinyt loukkaantumisista läpi uransa. Keväällä 2021 polvivammat jopa uhkasivat osallistumista kauan odotettuihin EM-kisoihinkin. Päättäväisen kuntoutusjakson jälkeen kapteeni kuitenkin taisteli itsensä riittävään kuntoon pelatakseen vielä kaksi ottelua huipputasolla. Sparvin ollessa kentällä EM-kisoissa Suomi ei päästänyt yhtäkään maalia. Pelaamisensa ohessa Sparv on puhunut ja vaikuttanut aktiivisesti lasten liikuntaharrastusten puolesta. Yhdessä isänsä Tor “Toffe” Sparvin kanssa Sparv on ollut mukana rahoittamassa Vaasan ja Oravaisten jalkapallo- ja liikuntaolosuhteiden parantamista. Erityisesti uransa loppupuolella Sparv on pyrkinyt vaikuttamaan myös kenttien ulkopuolella. Hän on blogannut aktiivisesti paitsi jalkapallosta sekä siihen liittyvästä psykologiasta ja johtamismalleista, myös jalkapallon ulkopuolisista asioista. Kirjallisuuden ystävänä tunnettu Sparv on kannustanut nuoria mukaan lukuharrastuksen pariin, minkä lisäksi hän on ottanut kantaa ja pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi mielenterveyteen, ilmastonmuutokseen, rasismiin sekä kielelliseen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviin ongelmiin. Sparvin johdolla Huuhkajat on muun muassa tasa-arvoistanut saamansa rahalliset korvaukset naisten A-maajoukkueen kanssa yhtenä ensimmäisistä jalkapallomaajoukkueista maailmassa. Esimerkillään Sparv on pyrkinyt kannustamaan myös muita huippu-urheilijoita käyttämään ääntään. Tästä hän saanut myös useita tunnustuksia, kuten kansainvälisten pelaajayhdistysten kattojärjestö FIFPro:n Player Voice Awardin vuodelta 2021. Samana vuonna Sparv voitti myös Captain’s Ball -palkinnon ansioistaan suomalaisessa jalkapallossa. Tim Sparv pelasi A-maajoukkueessa yhteensä 84 ottelua, joissa maaleja syntyi yksi, vieraissa Pohjois-Irlantia vastaan 2012. Kapteenina hän aloitti 35 ottelua edustaen maataan aina tyylillä, josta jokainen suomalainen jalkapallonseuraaja on voinut olla ylpeä. (palloliitto.fi .20.12.2021)
Paulus Arajuuri ja Joona Toivio 16.11.2021
Joona Toivio ja Paulus Arajuuri päättävät maajoukkueuransa
Joona Toivion ja Paulus Arajuuren upeat maajoukkueurat päättyivät tiistaina sateisella Olympiastadionilla. Topparikaksikko jätti tunteikkaat jäähyväiset kotiyleisölle ja Pohjoiskaarteelle 0-2-tappioon päättyneen Ranska-ottelun jälkeen. - Kaksi upeaa pelaajaa ja persoonaa lopetti maajoukkueuransa. Heidän kanssaan on tullut henkilökohtaisesti aika pitkä matka kuljettua. Valmensin heitä jo alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa. He ovat antaneet hienon panoksen suomalaiselle jalkapallolle ja Huuhkajille. Heitä tulee ikävä, päävalmentaja Markku Kanerva sanoi ottelun jälkeen. Toivio ja Arajuuri muodostivat pitkään Huuhkajien puolustuksen selkärangan. Jo juniorivuosina ensimmäisen kerran yhdessä pelanannut kaksikko oli avainasemassa, kun Huuhkajat selvitti tiensä viime kesän EM-lopputurnaukseen.
Toivio pelasi karsinnoissa kaikki kymmenen ottelua ja Arajuuri kahdeksan. Suomi päästi karsinnoissa vain viisi maalia, kun Toivio ja Arajuuri olivat samaan aikaan kentällä. Itse historiallisisissa EM-kisoissa kaksikko avasi jokaisen pelin. IF Sibbo-Vargarnan ja HJK:n kasvatti Toivio debytoi A-maajoukkueessa vuonna 2011 Belgiaa vastaan ja edusti Suomea lopulta 78 kertaa. Kolme maajoukkuemaalia urallaan iskenyt pelaaja toi Suomen puolustukseen varmuutta ja rauhallisuutta. Toivio oli Suomelle myös hyökkäyssuuntaan arvokas - sipoolaislähtöisen pelaajan avaavat syötöt puhkaisivat vastustajan prässilinjat lukemattomia kertoja ja hänen vapaapotkuosaamisena toi yhden lisäaseen Suomen peliin. 33-vuotias Toivio on pelannut urallaan Suomessa, Hollannissa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Vielä tämän kauden Häckeniä edustava toppari siirtyy ensi kaudeksi takaisin Suomeen ja HJK:hon.
Arajuuri sai ensimmäisen maaottelun vyölleen vuonna 2010 ottelussa Etelä-Koreaa vastaan, mutta vakiinnutti paikkansa A-maajoukkueessa vasta vuoden 2015 aikana. Halkian Alun kasvatti onkin hieno esimerkki siitä, kuinka pelaaja voi kehittyä ja saavuttaa huippunsa vasta myöhemmällä iällä. Hymyilevä jättiläinen pelasi Huuhkajissa yhteensä 58 ottelua. Suomea usein kipparoinut Arajuuri toi Huuhkajille voimaa puolustuksen kaksinkamppailuihin. "Paukun" taklaukset maajoukkuepaidassa tulevat pysymään suomalaisen jalkapalloväen muistissa vielä pitkään.Arajuuri on pelannut urallaan Suomen lisäksi, Ruotsissa, Puolassa, Tanskassa ja Kyproksella. Tällä hetkellä 33-vuotias puolustajakolossi edustaa kyproslaista Anorthosis Famagustaa.
Suomen Palloliitto kiittää Joonaa ja Paulusta heidän upeista maajoukkueuristaan! (palloliitto.fi .17.11.2021)
Jalkapallo juhli Urheilugaalassa - Hradecky Vuoden urheilija, Kanerva Vuoden valmentaja ja Huuhkajat Vuoden joukkue
Huuhkajien ja Bayer Leverkusenin maalivahti Lukas Hradecky palkittiin Vuoden urheilijana. Miesten A-maajoukkueen maalilla Nations Leaguessa upeita otteita esittänyt ja Bayer Leverkusenin Saksan cupin finaaliin vuonna 2020 vienyt turkulainen antoi kiitosta koko Huuhkaja-joukkueelle. - Ilman teitä en olisi tätäkään henkilökohtaista palkintoa saanut, arvostan teistä jokaista. Ne, ketkä ovat raapineet minut kuntoon hoitopöydällä, avannut ja käsitellyt minun pelejäni sekä joukkuekaverit, jotka ovat blokanneet laukauksia puolestani, tehneet maaleja ja raataneet keskikentällä. Iso kiitos kaikille, Hradecky sanoi videotervehdyksessään. Hradeckyn palkinnon myötä jalkapalloilija valittiin vuoden urheilijaksi jo toista kertaa peräkkäin. Maalivahdin entinen kämppäkaveri Teemu Pukki pokkasi palkinnon viime vuonna.
Markku Kanerva palkittiin Vuoden valmentajana jo kolmatta kertaa peräkkäin. Palkinto oli Kanervalle yhteensä neljäs, sillä Huuhkajien päävalmentaja nappasi pystin ensimmäistä kertaa jo vuonna 2008. - Se on nyt aito hattutemppu. En olisi tätä pokkaamassa ilman loistavaa joukkuetta ja taustatiimiä, Kanerva kiitteli. Kanerva pääsi myös vastaanottamaan toisen palkinnon, kun Huuhkajat valittiin toista kertaa peräkkäin Vuoden joukkueeksi. Huuhkaja-luotsi johti joukkueensa vuonna 2020 neljään voittoon Nations Leaguessa ja historialliseen vierasvoittoon Ranskasta. - Uskon, että koko joukkue arvostaa tätä palkintoa todella paljon. Tämä varmasti motivoi meitä uusiin urotekoihin tänäkin vuonna. (palloliitto.fi .14.01.2021)