Litmanen
kannattaa FC Lahden malliaJari Litmasen kannanottoja lahtelaisesta jalkapalloilusta kuullaan harvakseen. Reilu kymmenen vuotta sitten Litmanen liputti FC Lahden perustamisen puolesta. Nyt Lontoosta kuuluu uutta viestiä. Litmanen kehottaa lahtelaisia yhteistyöhön. Kisapuiston stadionhankkeeseen hän on luvannut asiantuntija-apua.
Litmanen ei vielä tule suoraan omalla nimellään ulos, vaan sanansaattaja Olli Vahter, mies joka veti aikoinaan FC lahden selvitystyöryhmää. - Olen ollut erääseen vaikutusvaltaiseen lahtelaiseen yhteydessä, ja saanut häneltä valtuudet puhua. Hänen nimensä jokainen arvaa, kertoo Vahter tarkoittaen Kuningasta itseään.
Litmasen piti tulla itse Lahteen lujittamaan yhteistyötä ja Kisapuistohanketta, mutta työkiireet Fulhamissa ja maajoukkueen kanssa ovat toistaiseksi estäneet saapumisen. - Minulla on kalenterissa monta yliviivattua päivää, kun suunnitelmat ovat muuttuneet, Vahter vahvistaa. Vahter ei aio lähteä samanlaiseen projektiin kuin FC Lahden perustamisessa, mutta on seuran aktiivisena jäsenenä luvannut auttaa, että yhteistyö saadaan paremmaksi, ja Kisapuistohanke liikkeelle.
Kisapuisto nytkähti vähän aikaa sitten eteenpäin, kun halliyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Mäki-Korvelan polkaisema työryhmä esitti kentän pikaista parantamista. Ensin rakennettaisiin tekonurmi ja sen jälkeen pikkuhiljaa uusi stadion ympärille. - Ei tämän kanssa hätäillä. Parempi tehdä ensin yhdessä kunnon suunnitelma, ja lähteä sitten liikkeelle, Vahter korostaa. Litmanen on itse lupautunut lähtemään asiantuntijaksi Kisapuiston stadion hankkeelle. Hän korosti viestissään Vahterille, että Kisapuistosta pitää tehdä kaikkien lahtelaisten urheiluparatiisi, jossa olisi kunnon jalkapallostadion. Litmanen ei tiettävästi lämmennyt tekonurmesta, vaan haluaisi kunnon nurmen, ja stadionin viereen tekonurmen harjoituskäyttöön.
Syksystä lähtien on ollut pieniä merkkejä, että yhteistyö Kuusysin, Reippaan ja FC Lahden välillä voisi toimia paremminkin. Vaikeuksia on ollut lähinnä Kuusysin kanssa, eikä seura ole näillä näkymin lähdössä mukaan yhtiöittämiseen. Litmanen näkee yhä FC Lahden mallin ainoaksi oikeaksi. - Yhteistyö seurojen kesken on tärkeää. Kuusysi ja Reipas ovat parhaimmillaan juniorien kasvattajina. Olen keskustellut seurojen puheenjohtajien kanssa, ja näyttäisi siltä, että entistä tiiviimmälle yhteistyölle on hyvät edellytykset, Vahter uskoo.
FC Lahden yhtiöittäminen on hyvässä vauhdissa, ja Litmanen on tietoinen tästäkin hankkeesta. FC Lahti on kysellyt mukaan myös muita ulkomailla pelaavia lahtelaisia. - Kyse on kokonaisuudesta. Jos yhtiöittäminen ja Kisapuistohanke saadaan hyvin liikkeelle, niin uskon, että ulkomailla pelaavat lahtelaiset tulevat mukaan, FC Lahden toiminnanjohtaja Jussi Lumio toteaa. (ess 29.03.2008 / kuva 17.11.2007)
Stuart Baxter tentissä
Reilu kuukausi sitten ruoriin tarttunut A-maajoukkueen päävalmentaja Stuart Baxter on ehtinyt saada jo varsin mukavasti kokemusta maajoukkuepelaajista ja miettii asetelmia nyt Teksasin leirin ollessa päättymässä. Baxter vastasi myös muutaman nopeaan kysymykseen lopuksi.
Olet puhunut 1-3 pelaajan ”löytämisestä” tuleviin MM-karsintoihin. Onko luku pysynyt samana muutamien harjoitusten jälkeenkin?
- Se on mahdollista. Olen kuitenkin nähnyt vasta noin 40 pelaajaa, en koko materiaalia. En ole myöskään nähnyt miten he palaavat joukkueena, mutta minulla on aika hyvä kuva siitä mitä etsin. Kun tämä leiri on ohi ja kun Bulgaria ohi, niin ehkä silloin tiedän vähän paremmin, mitkä mahdollisuudet ovat saada nuo 1-3 pelaajaa. Ja sitten meillä on myös vielä ale 21-vuotiaiden ryhmä.
Janne Saarisesta kapteeni, näetkö hänellä mahdollisuuksia jopa karsintaryhmään?
- Ehdottomasti. Janne on osoittanut olevansa ammattilainen ja hän ottaa työnsä todella vakavasti. Uskon, että hän on innolla takaisin maajoukkueessa. Hän odottaa varmasti illan ottelua, sillä hänellä on kokemusta, enkä ollenkaan sulje pois, että hän on joukkueessa myös tulevaisuudessa.
Koetko, että sinun pitää ajaa joitain uusia pelaajia sisään maajoukkueeseen ennen karsintojen alkua vai pystyisitkö lähtemään peleihin Roy Hodgsonin viimeisen pelin kokoonpanolla? Entä haluatko?
- Olisi todella naiivia, jos emme yrittäisi löytää uusia pelaajia ja nostaa heitä ylös.
Koetko vastuuta suomalaisen maajoukkueen kehittämisestä pitemmällä aikavälillä kuin vain seuraavat karsinnat? Millaista?
- Meiltä puuttui viimeinen halu voittaa jokainen ottelu. Tähän asiaan tulee kehitystä, sillä me haluamme voittaa kaikki ottelumme.
- Maajoukkuevalmentajalla on kaksi asiaa joihin keskittyä. Täytyy työskennellä karsintoja silmällä pitäen. Meidän täytyy voittaa nuo tärkeät ottelut, sillä on selvää, että sitä kaikki haluaa.
- Toiseksi, täytyy kehittää maan jalkapalloa. Kun minä joskus lähden, niin haluan katsoa taakse ja nähdä, että olen pystynyt vaikuttamaan peliin. Siihen miten joukkueita valmennetaan olisi muuttunut. Pelaajien tuottaminen olisi hieman eri laista ja ihmisten ajattelutapa olisi muuttunut. Tiedän, että vaikutukseni riippuu paljon tuloksista joita saavutan joukkueen kanssa, mutta pyrin pitämään nämä kaksi asiaa toisistaan erillään. En voi vain olla sokea ja keskittyä toiseen, vaan molemmat ovat tärkeitä. se on minun näkemykseni siitä, mitä maajoukkuevalmentajalta odotetaan.
Mikä on tämänkaltaisen Teksasin reissun suurin tarkoitus ja hyöty?
- Se työ mitä täällä olemme tehneet on osa kehitystä. Jos en uskoisi, että he tulevat olemaan osa maajoukkueen tulevaisuutta pystyvät auttamaan meitä Etelä-Afrikan kisoja silmällä pitäen, niin emme olisi täällä.
- Kun pelaamme Bulgariaa vastaan, se on jo osa valmistautumista MM-kisoihin. Pelaajat jotka pelaavat Saksaa vastaan ovat sitten jo osa strategiaa ja pelisysteemiä.
- Tässä leirissä puolestaan on kyse kehittymisestä ja niiden pelaajien löytämisestä joista puhuimme sekä pelaajien inspiroimisesta ja motivoimisesta pelaamaan korkeammalla tasolla.
Roy Hodgson peluutti käytännössä neljää topparia linjassa. Onko juuri esim. puolustuslinja plus Jässi se kivijalka jonka päälle voi rakentaa (oletetaan nyt tässä vaiheessa että Sami Hyypiä ja Jussi Jääskeläinen ovat mukana)?
- En missään nimessä halua poistaa sitä tasapainoa joka meillä on. Tiedän, että Petri Pasanen pelaa Bremenissä laitapakkina ja kaikki olettavat, että hän on laitapakki. Minä taas tiedän, että hän on pohjimmiltaan keskuspuolustaja. Toni Kallio puolestaan on laitapakki. Täytyy sanoa, että vaikka he pelaavat laitapakkeina, niin he pystyvät myös pelaamaan yhtä hyvin keskellä.
- Minua kiinnostaa se, miten voimme muuttaa joukkueen rakennetta kevyesti antamalla hyökkäyssuunnan pelaajille hieman lisää vapauksia, ilman että menetämme sen tasapainon joka meillä on? Modernin jalkapallon dilemma on se, että kuinka paljon voit avata peliä ilman takaiskuja? Siihen meidän täytyy löytää vastaus. En kiellä sitä, ettemmekö pelaisi samalla tavalla, mutta meidän täytyy myös pystyä taktikoimaan.
Kerroit, että panostusta erikoistilanteisiin löytyy ainakin puolustussuuntaan. Kuinka tärkeänä pidät erikoistilanteiden harjoittelua nykyjalkapallossa?
- Työskentelemme niiden parissa joka leirillä ja tilaisuudessa sekä keskustelemme niistä. Tilastotkin osoittavat, että on tärkeää olla hyvä puolustuspään erikoistilanteissa ja vaarallinen hyökkäyspäässä. Sanoisin, että jokaisen tapahtuman yhteydessä käytämme yhden päivän niiden kehittämiseen molemmissa päädyissä.
Mikä on seuraava etappi kun Teksasista kotiudutaan?
- Bulgaria. Siellä on jo kolmas eri joukkue. Uskon, että Bulgaria on minulle meille hyvä tilaisuus tehdä niin kuin olemme tehneet Kyproksella ja Dallasissa. Olemme testanneet tiedon kulkua ja periaatteita, joita haluamme pelissä olevan. olemme tarkkailleet miten pelaajat reagoivat ja sisäistävät ideamme. - Kolmelta ensimmäiseltä tapahtumalta odotan paljon tietoa itselleni. On mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan asiat menevät.
Mikä osa-alue vaatii seuraavaksi toimenpiteitä?
- Se miten voimme löytää enemmän tulivoimaa. Se voi olla erikoistilanteissa, oman pelin avaamisessa hieman tai aikaisemmin hyökkäyssuuntaan pelaamisessa. En tiedä vielä, mutta jos haluamme selvitä MM-kisoihin, niin meidän täytyy realistisesti pystyä saamaan tulos joukkueita vastaan, jotka tulevat Suomeen. Se vaatii ehdottomasti lisää maalintekovoimaa, mutta myös sen hyvän työn jatkamista, jota on tehty aikaisemmin.
Kerro hyökkäyspelaamisen ajatuksista? Kuinka paljon improvisoidaan, kuinka paljon on harjoiteltuja kuvioita ym.?
- Mielestäni se on tärkeää ja uskon että kaikilla on parempi olla kun on kunnon on tietty struktuuri. Hyvinvointi ja vakaus puolestaan luo pohjan pelaajien improvisoinnille. Uskon, että ihmiset voivat improvisoida niin kauan kuin heillä on mahdollisuuksia. Jos ei ole mahdollisuuksia ja minä päätän ennen peliä mitä pelaajat tekevät he menevät lukkoon, eivätkä pysty improvisoimaan. Silloin joukkueesta tulee ennalta arvattava ja robottimainen. Sekin voi olla hyvä joskus, mutta silloin et löydä ideoita puolustuksen murtamiseen. Ongelmat pystytään ratkomaan enemmän kuin yhdellä keinolla.
Kuinka etuoikeutettu tunnet olevasi, kun olet saanut valmentaa, ainakin joidenkin mielestä, Suomen parasta (Jari Litmanen), Tanskan parasta (Michael Laudrup) ja Ruotsin parasta (Henrik Larsson)?
- En ole ikinä ajatellut sitä niin, mutta totta kai se on suuri etuoikeus. Ei ole väliä mikä olet ammatiltasi, mutta kun katsot uraasi taaksepäin ja mieleesi tulee muistoja ja ihmisiä joiden kanssa olet työskennellyt, niin se määrittää sen, oliko kaikki sen arvoista. Jos mietitään Skandinaviaa, niin en usko, että voisin valmentaa parempia pelaajia.
- Puhumme tänään pelaajien kanssa ja kysyn valmentajista. Kysyn, että kuka on vaikuttanut sinuun eniten ja kuka on tehnyt sinusta pelaajan. Uskon, että kasvuympäristö ja kaverit joiden kanssa he pelaavat nuorena vaikutta asiaan. Valmentaja tulee vasta myöhemmin kuvaan ja alkaa muovata heistä pelaajia.
Lyhyet Baxterille:
Alue vai miesvartiointi? - Alueellinen
Hyökkäys vai puolustus? - Tasapaino
1 vai 2 hyökkääjää? - 2, toinen on piilokärki
2 vai 3 keskikentän keskustassa? - Uskon, että täytyy kansainvälisellä tasolla täytyy olla kolme jollakin tapaa. Piilokärki esim. pudottaa.
Vastustajan nuijiminen lisämaalilla vai maalin johdon varmistelu? - Kulmalipulle…
Onko Suomella mahdollisuuksia jokaisen maailman maan voittamiseen? - Yhdessä ottelussa, kyllä. Suomi vai Ruotsi? - Eikös nyt täydy sanoa Suomi? Sanon Suomi.
Viini vai olut? - Viini
Teatteri vai leffa? - Riippuu seurasta. Vaimo niin teatteri, lasten kanssa elokuva.
Viasat vai Canal+? - Mitä tähän voi sanoa? Sanon, että molemmat, koska kumpikin on hienoja TV-kanavia ja intohimoisia jalkapalloa kohtaan.
Englanti vai Skotlanti? - Skotlanti, se on perheeni. (palloliitto.fi 07.02.2008)
Litmanen:
Baxter samoilla linjoilla Hodgsonin kanssaJalkapallomaajoukkueen kapteeni Jari Litmanen osoitti keskiviikkona ensimmäisessä uuden päävalmentajan Stuart Baxterin alaisuudessa pelatussa ottelussa olevansa edelleen tärkeä mies maajoukkueelle. Litmanen itse näki Kreikkaa vastaan pelatun ottelun hyvänä lähtölaukauksena edessä olevalle MM-projektille. - Oli monia hyviä asioita, mutta oli myös monia mitä pitää parantaa. Jos ajattelee, että Kreikka oli lähes parhaalla kokoonpanollaan ja pelaajat pelaavat lähes joka viikko sarjaa tällä hetkellä ja meillä oli lähinnä talvimaajoukkue, eikä kenelläkään ole oikein vielä sarjat alkaneet, niin lähtökohta oli aika eri, Litmanen miettii. - Ja sitten on pelaajia, jotka ovat tulleet henkilökohtaisen loukkaantumisen jälkeen takaisin, eivätkä esimerkiksi Mikael Forssell tai Mika Väyrynen nyt niin hirveästi ole viime aikoina seurajoukkueessa pelanneet. Muut on sitten lähinnä harjoitelleet tai pelanneet harjoituspelejä, niin siihen nähden ihan positiivinen ottelu.
Uudesta päävalmentajasta Litmanen uskaltaa esittää jo lyhyen kokemuksen jälkeen positiivisen arvion. Baxter ei toki entuudestakaan ole Litmaselle tuntematon. - Ensivaikutelma on ihan hyvä. Baxteria olen pystynyt seuraamaan enemmän. Ensimmäisen kerran tietysti silloin 90-luvulla, kun oltiin Barcelonan kanssa AIK:n kanssa samassa lohkossa. Silloin tavallaan kaveri tuli tietoon ja sitä kautta enemmän sitten seurannut.
Litmanen uskoo joka tapauksessa, että edellisen päävalmentajan Roy Hodgsonin aloittama työ toimii pohjana myös Baxterin toiminnalle päävalmentajana. Muutoksia on varmasti tulossa, mutta tuskin mitään mullistusta. - Ei välttämättä vielä näkynyt mitään isompaa, ensimmäiset päivät menivät tutustuessa eli joukkue valmentajaan ja valmentaja joukkueeseen. Selkeää on, että Baxter haluaa jatkaa Hodgsonin tekemää työtä ja käyttää sitä hyödyksi. Litmasen mukaan Hodgsonin kohdalla on painotettu ehkä ylikorostetusti puolustuspeliä. - On selvää, että jos otetaan viime karsintojen tuloksia esille, niin me emme paljoa päästäneet maaleja, joka oli hyvä asia. - Ei kuitenkaan voi niinkään sanoa, että Hodgson halusi vain puolustaa, vaan kun meillä oli pallo niin silloin myös yritettiin hyökätä ja kun vastustajalla oli pallo, niin yritettiin puolustaa. Ihan samoilla linjoilla Baxter on. Ehkä jotkin pelaajavalinnat saattavat olla erilaisia tai joissakin peleissä jotain eri ajatuksia, mutta suuret linjat on aivan samanlaisia molemmilla, Litmanen uskoo. (mtv3.fi 08.02.2008 / kuva 17.11.2008)
Kisapuiston
stadioniin tuoretta virtaaKisapuiston jalkapallostadionhanke halutaan tuupata uudelleen vauhtiin. Lahden Urheiluhalliyhdistys on perustanut työryhmän, joka sorvaa ja päivittää vuosituhannen alussa tehdyt suunnitelmat.
Halliyhdistys ei halua rakentaa Kisapuistoa eikä muutenkaan ottaa sitä vastuulleen. Tavoitteena on herättää unholaan painunut suunnitelma henkiin ja pedata tuhannen taalan ratkaisunpaikka kaupungin päättäjille.
Työryhmän puheenjohtajana toimii Jouko Pylväs (sd) ja varapuheenjohtajana Reijo Mäki-Korvela (kok). Pylväs on Lahden liikuntalautakunnan puheenjohtaja. Mäki-Korvela johtaa Urheiluhalliyhdistystä. - Minusta se vanha, vuoden 2003 suunnitelma vaikuttaa hyvältä. Ihmetyttää vain mihin pöytälaatikkoon se on oikein hautautunut, Reijo Mäki-Korvela kertoo.
Työryhmä on hahmotellut stadionin rakentamiseen kolmevuotista mallia. Ensimmäisenä vuonna rakennettaisiin nurmi lämmityksineen. Toisena valmistuisivat sosiaalitilat, jos niitä ei tehdä katsomon yhteyteen. Kolmantena olisivat vuorossa varsinaiset katsomot. Kenttä on tarkoitus sijoittaa nykyiselle paikalle. - Tälle mallille on käsittääkseni kaava valmiina. Tältä pohjalta lähdetään tutkimaan ja viemään asiaa eteenpäin. Syksyyn mennessä pitäisi olla valmista, silloinhan ovat sopivasti kunnallisvaalitkin, Mäki-Korvela suunnittelee.
Mäki-Korvelan ja Pylvään lisäksi työryhmään kuuluvat tunnetut paikalliset jalkapallovaikuttajat ja seurojen ex-puheenjohtajat Risto Rautemaa, Risto Saloranta ja Matti Viljanen sekä Suurhallin toiminnanjohtaja Heimo Riutta. Sihteerinä toimii Merja Heiskanen. - Tässä pitäisi olla laaja poliittinen pohja takana. Olemme myös tiedottaneet asiasta lahtelaisseurojen nykyiselle johdolle, Mäki-Korvela kertoo.
Kisapuistossa sijaitsee suojelukohteita ja museo on esittäny omia rajoituksiaan alueen rakentamiselle. Näiden merkitystä ei ole vielä selvitetty. Myöskään kustannuksista ei ole vielä mitään arviota. Vuoden 2003 suunnitelmissa nykyiselle paikalle rakennetun stadionin kustannuksiksi arvioitiin 4 miljoonaa euroa. - Kuinka lähellä ollaan sitä summaa, en osaa yhtään sanoa tässä vaiheessa. Kustannukset pitää päivittää, Mäki-Korvela sanoo.
Viiden vuoden takaisissa laskelmissa katsomojen hinta oli 2,7 miljoonaa euroa, kentän korjauksen 600 000 sekä valojen, äänen, tulostaulun ja muiden järjestelyjen 700 00. Toisessa vaakakupissa oli plussana noin miljoonan euron avustukset.
Halliyhdistyksen voimin jalkapallostadion ei Mäki-Korvelan mukaan missään tapauksessa synny ja pyöri. Bisneksenä sitä ei saa toimimaan. - Rakentaminen on kaupungin tehtävä. Asia on nyt vaan laitettava liikkeelle, se on meidän tarkoituksemme. Me haluamme vahvistaa jalkapallon asemaa tässä kaupungissa, ettei menestys ainakaan ole kiinni olosuhteista, Mäki-Korvela sanoo.
Lahdella on jalkapallostadion Hiihtostadionilla. Se ei kuitenkaan ole jalkapalloväen mieleen. - Kysyy keltä vaan, kaikki haluavat pelata ja katsoa pelejä Kisapuistossa, Mäki-Korvela painottaa.
Jotain Kisapuistolle on joka tapauksessa tehtävä. Vuoden 2009 kesällä FC lahti joutuu väistämään Hiihtostadionilta veteraanien MM-yleisurheilun tieltä. Tätä evakkoreissua varten Lahden kaupunki on varautunut ehostamaan Kisapuiston nurmea. - Kyse on paikkauksista ja vedenläpäisyn parantamisesta. Kustannusarvio on noin 10 000 euroa. Korkeintaan puhutaan 20-30 000 euron töistä, vs. liikuntatoimenjohtaja Pekka Utter kertoo. Lämmityksiä ja kokonaan uusittua salaojitusta tähän suunnitelmaan ei kuulu. (ess 02.02.2008 / Kuva Kisapuisto 06.01.2007)
Jari
Litmanen loppukaudeksi Fulhamiin Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni Jari Litmanen on solminut loppukauden mittaisen pelaajasopimuksen Fulhamiin. ”Kuningas” ja Fulham sopivat asiasta torstaina. Litmanen liittyy Huuhkajien entisen päävalmentajan, Roy Hodgsonin luotsaamaan lontoolaisryhmään heti. Fulhamissa pelaa suomalaispelaajista myös Antti Niemi ja Toni Kallio. - Tein tänään loppukauden mittaisen sopimuksen Fulhamin kanssa. Kiva, että työt alkavat taas, Jari Litmanen sanoi Palloliitolle. - Meillä on tiukka kevät edessä. Fulhamin tilanne on tukala, mutta toisaalta pelejä on paljon jäljellä. Kohtaamme vielä pahimmat kilpailijamme sarjassa, joten kaikki on omissa käsissä. Litmanen on harjoitellut hyvin, mutta vielä on epävarmaa, milloin ”Kuningas” nähdään tositoimissa. - Henkilökohtainen kunto paranee koko ajan. Katsotaan nyt rauhassa, miten tilanne etenee. Litmanen, 36, on pelannut upealla ammattilaisurallaan Suomen lisäksi Ajaxissa Hollannissa, Barcelonassa Espanjassa, Liverpoolissa Englannissa, Hansa Rostockissa Saksassa sekä Malmössa Ruotsissa. Suomessa Reippaan kasvatti on pelannut HJK:n, MyPan ja FC Lahden riveissä. A-maajoukkueessa Jari Litmanen on esiintynyt ennätykselliset 110 kertaa ja tehnyt otteluissa ennätykselliset 28 maalia. Litmasen on määrä liittyä Kyproksella peli- ja harjoitteluleirillä olevaan Stuart Baxterin A-maajoukkueeseen ensi maanantaina. (palloliitto.fi 31.01.2008 / Kuva 17.11.2007)
Rakas
jalkapallo on Vuoden urheilukirja
Suomalaista jalkapalloa ruotiva kirja valittiin keskiviikkona Vuoden urheilukirjaksi. Yrjö Lautelan ja Göran Wallénin toimittamaa Rakas jalkapallo - sata vuotta suomalaista jalkapalloa -kirjaa kiiteltiin monipuolisesta kokonaisuudesta. Palkintoperusteluissa kirjan ulkoasua kiiteltiin raikkaaksi, mutta samalla asianmukaisen arvokkaaksi. Erityisen ansiokkaaksi valintaraati kiitteli sitä, että kirjassa on huomioitu naisten jalkapallo sekä oiottu vanhoja virheitä tilasto-osuudessa. Kirjoittajakaartiin kuuluivat toimittajakaksikon lisäksi Maria Virolainen, Sari Tuunainen, Vesa Tikander, Kenth Sjöblom ja Juha Kanerva. Vuoden urheilukirja -palkinnon lisäksi palkintoraati jakoi keskiviikkona kunniamaininnan kahdelle teokselle. Kunniamaininnan saivat nyrkkeilijä Eva Wahlströmin kirja Homma hanskassa ja museokeskus Vapriikin Velomania! Pyörällä halki aikojen -näyttelykirja. Vuoden urheilukirja -valintaraatiin kuuluivat Hilla Blomberg, Susanna Luikku, Kai Gardberg, Erik Relander ja Mika Wickström. (mtv3.fi 30.01.2008)
Kisapuisto,
FC Lahti, Reipas, KuusysiJos FC Lahden taloudellinenkin tappiotaival jatkuu,
on loppu edessä. Jos FC Lahti menee nurin, tilalle palaavat Reipas ja Kuusysi.
Jos Kisapuiston palauttamista liigatason jalkapalloareenaksi tosissaan lähdetään
ajamaan, tätä hanketta auttaisi Reippaan ja Kuusysin paluu.Paluu siinä mielessä, että ne olisivat keulilla myös ns. edustusjalkapalloilussa. Ovathan ne nytkin kaksi urheiluseuraa, jotka vastaavat suurimman lajikohtaisen harrastajajoukon pyörittämisestä Lahdessa.
Tässä se ongelma onkin. Kuten ESS:n Veli-Pekka Paavola lauantain lehdessä kirjoitti. "FC lahtea vaivaa kasvottomuus, se ei ole kenenkään oma".
Vaikea olla, sen kakki tietävät. Juniorit harrastavat jalkapalloa Reippaassa ja Kuusysissä, mutta kun pitäisi lähteä liigapeleihin kannattamaan omaa joukkuetta, ei sellaista olekaan.
FC Lahden kasvottomuudesta kertoi sekin, mitä puheenjohtaja Urpo Karjalainen sanoi: "Pari ihmistä puuhaa ja muut odottavat ja katselevat". Tämäkin paljasti, että FC Lahti on kriisissä. Jos vielä FC Lahden sielu Jussi Lumio toteuttaa aikeensa jättää toiminnanjohtajan tehtävät, niin lirissä ovat.
Kisapuisto-hanke saisi valtavasti lisävoimaa ja hyväksyntää taakseen, jos tiedettäisiin, että uudella jalkapallostadionilla pelaisivat Raipas ja Kuusysi. Kuusysi varmasti palaa nimenäkin pikapuoliin näkyvämmin kartalle, kun sen hallinnoima City Stars muuttanee nimensä. Parin viikon päästä Uusi Lahti Cupissa esiintyy todennäköisesti viimeisen kerran joukkue nimellä City Stars. Yhtä sarjaporrasta alempana pelaa puolestaan Salpausselän Reipas, joten vastaavanlaiset eväät on sielläkin. / Kari Naskinen Mustaa Valkoisella (Uusi Lahti 16.01.2008 / kuva Kisapuisto 06.01.2007)
Taloudessa tuli taas turpiin
FC Lahti sukelsi toisena kautena peräkkäin syvälle talouden suonsilmäkkeeseen. Vuonna 2006 seura teki tappiota 213 000 euroa ja kausi 2007 jättää lähes samanmoisen loven tulojen ja menojen väliin.
Suorana syynä tappioon on se, että menestys kentällä oli odotettua vaisumpaa ja yleisömäärä jäi selvästi tavoitellusta 2 500 keskiarvosta. Seura myös panosti pelaajiin enemmän kuin oli alun perin budjetoinut.
Vaikka joukkueen piti olla jo kiinni, FC Lahti pestasi vielä helmikuussa Berat Sadikin ja Pyry Kärkkäisen. Molemmat siirtyivät Lahteen Kuopiosta.
- Se oli tietoinen riski. Toiminnanjohtaja Jussi Lumio ilmoitti, että budjetti on käytetty, mutta päädyin kuitenkin ottamaan heidät, FC Lahden puheenjohtaja Urpo Karjalainen kertoo. - Halusimme panostaa menestykseen, Karjalainen perustelee riskinottoa.
Tulosta ei silti syntynyt. Kahtena viime kautena lahtelaiset jäivät liigassa Antti Muurisen johdolla kahdeksanneksi. - Tulos oli pettymys, Karjalainen sanoo.
Seuran taloutta on ahdistanut sekin, että samaan aikaan kun yhteistyökumppaneilta herutettu rahasumma on polkenut paikoillaan, ovat liigassa pelaamisen kulut pelaajapalkkioista lähtien jatkuvasti nousseet.
FC Lahti otti perustamisen yhteydessä hoitaakseen noin 550 000 euroa Reippaan ja Kuusysin vanhoja velkoja. Tuo taakka saatiin hoidetuksi viime kevääseen mennessä muutaman jatkoajan jälkeen.
Nyt kahtena viime kautena on tehty uutta tappiota yhteensä noin 400 000 euroa. Seuran koko budjetti on pyörinyt 850 000 - 950 000 euron välillä, ja siihen suhteutettuna painolastia alkaa uhkaavasti syntyä. Niskaan huohottavaa kassakriisiä ei lahtelaisilla ole. - Liigalisenssi tuli, joten he siellä liigassa luottavat, että pystymme hoitamaan tulevan kauden, toiminnanjohtaja Jussi Lumio toteaa.
Apujakin saattaa vielä kilahtaa tilille, sillä siirtoikkuna on yhä raollaan.
Seura supisti täksi kaudeksi valmentaja- pelaajabudjettiaan. Kun kahtena viime kautena tähän menoerään on budjetoitu noin 550 000 euroa, nyt jäädän puoleen miljoonaan.
Tänä vuonna koko budjetista napsaistaan 5-10 prosenttia pois, ja se tehdään nimenomaan pelaaja- ja valmentajakuluista. FC Lahden budjetti asettuu 8000 000 ja 850 000 euron väliin.
Entistä niukempi talous on näkynyt pelaajaliikenteessä ja nimenomaan ulosmenoväylällä. Seuran ovat jättäneet viime kauden runkomiehistöstä Mikko Hauhia, Ville Taulo, Michal Slawuta ja Christian Sund. Tilalle on pestattu Jukka Vanninen ja nuorisoa.
Epäsuhta on raju. - Kesäksi 2008 meillä on kilpailukykyinen joukkue, Jussi Lumio vakuuttaa.
Kun riskiotto ei onnistunut, joukkueen kokoamisessa on palattu vuosituhannen alun tilanteeseen, jota kuvasi sana inhorealismi. Sen jälkeen oli muutama väljempi vuosi. Ja pettymyksiä. -Vuodesta 2003 asti meillä oli sellainen joukkue, että ainakin jonakin vuonna sillä olisi pitänyt ottaa mitali, Lumio sanoo.
Nyt tässä kohden voitaisiin ehkä käyttää jo verbiä "muistelee".
FC Lahden puheenjohtaja Urpo Karjalainen ei peittele seuran ongelmia, mutta ei ole myöskään sutimassa pensseleitään santaan. Karjalaisen mukaan nyt tarvitaan selvä muutos meininkiin, niin pelaajien keskuudessa kuin johdossa.
- Nykymeno ei tyydytä, se on selvä. Tähän on saatava muutos, ja uskon, että meillä on siihen mahdollisuudet, Karjalainen sanoo.
FC Lahden pohja on puheenjohtajan mukaan ollut koko olemassaolon ajan heikko.
-Realiteetti on, että tähän seuraan ei ole koskaan investoitu. Ilman pelaajakauppaa tämä yhtälö ei toimi eikä seuraa päästä kehittämään, Karjalainen sanoo.
Vuosituhannen alkupuolella pelaajakauppa vielä joudutti velanmaksua ja pisti vauhtia rattaisiin. Petri Pasasen siirto Ajaxiin oli yksittäisenä tapauksena suoranainen lottovoitto Lahti-futikselle.
Pari viime vuotta on ollut hiljaista. - Ei koko Suomesta ole lähtenyt kovin montaa kaveria muualle kuin Ruotsiin ja Norjaan, Karjalainen muistuttaa.
FC Lahden nykyjamaan pelaajien myynti voi tuoda helpotusta. Myös Kisapuiston kehittämiseen ja jalkapallostadioniin asetetaan suuria toiveita. Seurassa suunnitellaan myös yhtiöittämistä.
- Omistajuus on tärkeää, se on käynyt minulle selväksi. Nyt tämä ei ole oikein kenenkään seura. Pari ihmistä puuhaa ja muut odottavat ja katselevat, sanoo Karjalainen, joka on toiminut FC Lahden puheenjohtajana syksystä 2006.
Karjalainen ja toiminnanjohtaja Jussi Lumio ovat seuran tarmopesäke ja johtokeskus. Lähtöä tehnyt Lumio on aikeissa jatkaa ainakin ensi kesään. Seura on laitettava kuntoon.
- Me olemme sitoutuneita, luovuttaa ei aiota. Muita tarvitaan kuitenkin mukaan, Karjalainen vetoaa.
Hän heittää toisen pallon toimistosta kentälle: - Pelaajien on nostettava tasoaan. Myös yleisön apua tarvitaan. Sitä voi antaa tulemalla katsomaan pelejä. (ESS 12.01.2008)
Ex-päävalmentaja kuoli 101-vuotiaana
Suomen A-maajoukkuetta Berliinin olympiakisoissa 1936 valmentanut Ferdinand Fabra kuoli lauantaina 22. joulukuuta kotikaupungissaan Hampurissa 101 vuoden kunnioitettavassa iässä. Hän oli syntynyt 6.10.1906. Saksalaisen Fabran kausi sinivalkoisten peräsimessä jäi vain kahdeksan ottelun mittaiseksi. Berliinissä Suomi hävisi avausottelussaan Perulle 3-7 ja putosi jatkosta.
Ennen Suomeen tuloaan Fabra toimi 1935-36 Saksan valtakunnan valmentajan Dr. Otto Nerzin apulaisena. Vuosina 1946-48 hän valmensi Borussia Dortmundia ja 1951 hän johti Preussen Munster -joukkueen loppuotteluun Saksan mestaruudesta. Fabra toimi 1957-78 Lippstadtin kaupungissa lehtorina lukiossa. (ISVeikkaaja 03.01.2008)