Jari
Litmanen pelaa FC Lahdessa myös kaudella 2009Wales-maaottelussa loistanut Jari Litmanen jatkaa pelaajauraansa FC Lahdessa. 38-vuotias jalkapallolegenda sopi jatkosta lahtelaisseuran kanssa. Sopimus on yksivuotinen.
FC Lahdessa osakkaana oleva Litmanen oli tyytyväinen viime kauteen ja seuran ensimmäiseen pääsarjamitaliin. Tulevalle kaudelle lisäväriä tuovat Euroopan Liigan ottelut heinäkuussa sekä elokuun vierailu Kisapuistossa, jota Jari pitää lahtelaisjalkapallon henkisenä kotina. - Edessä on haasteellinen vuosi. Joukkue haluaa taistella viimevuotisen kaltaisista sijoituksista. Lisäksi seuralla on edessään historiansa ensimmäiset europelit, kertoo Litti tulevan kauden haasteista.
Jarin jatkopäätös oli loukkaantumishuolien kanssa painiskelevalle FC Lahdelle tervetullut. Hän teki viime kaudella pelaamissaan kuudessa ottelussa kolme maalia ja antoi lisäksi kolme maaliin johtanutta syöttöä. - Jarin jatko meillä on odotettu ja iloinen uutinen ja sen myötä tunnelma joukkueessa nousee sopivasti kauden kynnyksellä. Jarin pelivalmius on viime kautta parempi. Peluuttamista harkitaan pelikohtaisesti, joukkueen ja Jarin etu huomioiden, korostaa päävalmentaja Mäkelä. (fclahti.fi 16.04.2009 / Kuva Jari Litmanen Kisapuisto 10.03.2009)
Martti Rinta oli Kuusysin kultavuosien takuumies
FC Kuusysin historia on tulvillaan toinen toistaan legendaarisempia pelaajia. Kultaisen 80-luvun nimet ovat yhä lahtelaisen jalkapalloväen huulilla.
Huomattavasti vähemmälle huomiolle on jäänyt seuran menestyksen todellinen mahdollistaja, liikennöitsijä Martti Rinta. Hänelle Kuusysi oli henki ja elämä. Joukkue oli hänelle käytännössä kuin oma lapsi. Tai ainakin sellaisen korvike, koska omia lapsia ei hänelle siunaantunut.
Rinta ehti syytää 80-luvun kuluessa valtavat summat rahaa Kuusysiin. - Kukaan ei tiedä tarkkaa summaa. Kyllä se oli miljoonia markkoja, arvioi Kuusysin pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Viljanen.
Suurelle yleisölle Rinta pysyi mystisenä hahmona. Hän karttoi julkisuutta. Eikä hän lähipiirinkään keskuudessa tuonut itseään korostetusti esille. Eräs Kuusysin taustalla vaikuttanut henkilö kuvailee, ettei läheisestä yhteistyöstä huolimatta oppinut tuntemaan Rintaa missään vaiheessa kunnolla ihmisenä.
Rinta jätti kuitenkin jälkeensä lukemattoman joukon tarinoita ja legendoita. Usealta taholta vahvistetaan tiedot, joiden mukaan Rinnalla oli tapana palkita pelaajiaan rahapalkkioilla tuoreeltaan pelin jälkeen. Tyypillinen palkkio saattoi olla 500 markkaa pelaajaa kohden voitetun pelin jälkeen. - Alussa niitä tuli harvemmin, lopussa lähes jokaisen voitetun pelin jälkeen, kuvailee Kuusysin pitkäaikainen maalivahti Ismo Korhonen.
Yleensä Rinta sopi joukkueen valmennusjohdon kanssa, onko sopivaa luvata rahapalkkioita. Välillä hän hoiti asian omalla vaatimattomalla tyylillään suoraan joukkueen kapteeniston kanssa käsimerkkien avulla. Jos Rinnan käsi räpsähti ennen peliä kerran auki viiden sormen verran, merkitsi se viiden sadan markan palkkiota voitetusta pelistä. Kaksi räpsähdystä tarkoitti tuhannen markan palkkiota. - Siinä me sitten jännitimme kuinka monta kertaa käsi aukeaa, Korhonen muistelee huvittuneena.
Rinta kuittasi säännöllisesti Kuusysin velat. Seurassa oli totuttu siihen, että tiukan paikan tullen rahaa löytyy Rahikankadun talleilta. Rinta kävi säännöllisesti seuraamassa joukkueen harjoitukset ja ajoi aina itse yhtiön parhaalla bussilla joukkueen vieraspeleihin.
Rinnan "lapset" muistelevat isähahmoaan lämmöllä. - Ei hänen kaltaisiaan ihmisiä enää ole, toteaa kultavuosien maalitykki Ismo Lius.
Pelkkää suitsutusta Rinnan muistelupuheet eivät ole. Useammasta kuin yhdestä suusta kuuluu arvioita, joiden mukaan menestysjoukkueen pelaajat olivat Rinnalle liiankin rakkaita. Hän ei ollut valmis myymään heitä muualle. Joukkue vanheni käsiin eikä päässyt uusiutumaan ajoissa. se oli alkusoittoa 90-luvun alamäelle. - Tältä osin Muurisen Anttia on arvosteltu aiheetta. Ei hänellä ollut käytännössä mahdollisuutta uudistaa joukkuetta, Ismo Korhonen toteaa.
Ikuiseksi arvoitukseksi jää, missä jamassa lahtelainen jalkapallo olisi nykyään, jos Rinta ei olisi kuollut vuonna 1992. - Se oli shokki. Siitä käytännössä alkoi Kuusysin alamäki. Muutaman vuoden päästähän olikin sitten edessä tippuminen sarjasta, Korhonen toteaa.
Aikalaiset kertovat, että Rinta oli valmistautunut tekemään sen ajan mittakaavassa valtavan panostuksen lahtelaiseen jalkapalloon. - Hän puhui asiasta, kun palasimme Liverpoolista eurocup-pelistä. Hän sanoi, että "kerran vielä", toteavat seuran pitkäaikaiset taustahahmot, veljekset Matti ja Risto Viljanen.
Viljasten mukaan asiasta oli jo käytännössä olemassa kassakaappisuunnitelma. Rahat olisi laitettu futikseen joko säätiön tai osakepääoman muodossa. - Summa olisi ollut mahdollisesti 10-20 miljoonaa markkaa, Viljaset arvioivat.
Eli nykyrahassa suunnilleen 2-3 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: FC Lahti on saanut tähän mennessä kerättyä osakepääomaa 250 000 euroa.
Rinta kuitenkin kuoli 70-vuotiaana vuonna 1992. Omaisuus meni sukulaisille, joilla ei ollut siteitä lahtelaiseen jalkapalloon.
Martti Rinta
- Syntyi 2.8.1922, kuoli 3.12.1992.
- Tuli Lahteen alunperin Laihialta armeijan autokouluun opettajaksi.
- Aloitti liikennöinnin linjalla Kauppatori - Kerinkallio - (Lotila) vuonna 1949. Alkuvaiheessa yrittäjä itse ajoi yhtiön ainoaa autoa aamusta iltaan.
- Osti vuonna 1953 Kärpäsen ja Kasakkamäen suuntaan liikennöineen muutaman auton yrityksen perusti samalla Lahden Linjat Oy:n.
- Lahden Linjat osti Ylätuvan Liikenne Oy:n vuonna 1968. Liipolan ensimmäinen linja, Herrasmanni - Liipola (28) aloitti liikennöinnin vuonna 1968. Yhtiö hoiti nopeasti kasvavan lähiön joukkoliikenteen aina 1990-luvun alkupuolelle.
- Martti Rinta myi Lahden Linjat Koiviston Auto Oy:lle toukokuussa 1992. Kaupantekohetkellä yrityksellä oli 25 linja-autoa ja sen vuotuinen liikevaihto oli 9,5 miljoonaa markkaa. Yhtiö oli hoitanut noin neljänneksen lahden kaupunkiliikenteestä. Rinta jätti käyttöönsä yhden auton Kuusysin ajoja varten.
(Uusi Lahti / Tommi Berg 15.04.2009)